Edessä on monella tapaa jännä kevät! Uusi varhaiskasvatuslaki
ja asetus tulevat voimaan 1.8.16, jossa suurennetaan yli 3 vuotiaiden ryhmän
suhdelukua seitsemästä kahdeksaan. Työttömien ja perhevapailla olevien
perheiden oikeutta varhaiskasvatukseen rajataan 20 tuntiin viikossa. Lisäksi
hoitomaksuja esitetään korotettavaksi jopa 71 euroa. Nämä ovat suurimmat
muutokset sitten vuoden 1996, jolloin tuli subjektiivinen päivähoito-oikeus.
Mitä tämä oikein käytännössä tarkoittaa? Maksu asia on
esitys ja kunnat ovat saaneet ottaa kantaa asiaan. Laki on varma ryhmien
suurentamisesta, mutta ottavatko kunnat sen käyttöön? Jo 30 kuntaa on
ilmoittanut jatkavansa ilman ryhmien suurennoksia ja ilman subjektiivisen oikeuden
rajaamista.
Turun kaupunginhallitus käsittelee asiaa ensimmäisen kerran 16.3.
Selvitystyö on käynnissä asian tiimoilta. Tuleeko tiukennuksista riittävästi
säästöä? Pienissä päiväkodeissa, jotka ovat useimmiten yksityisiä, ryhmiä ei
voi suurentaa, koska seinät tulevat vastaan. Toinen vaihtoehto on vähentää
työntekijöitä. Sekään ei välttämättä onnistu. Jäljelle jää työajan lyhentäminen,
joka sekin on vaikeaa. Päivä on aina jommastakummasta päästä liian lyhyt.
Byrokratia uhkaa lisääntyä kun toimistotyöntekijät selvittävät
käsipelillä perheiden tilannetta. Merkittäviä kustannussäästöjä ei välttämättä
synny. Kaikki lisää tuleva työ mikä tehdään jossain muualla kuin päiväkodeissa
lasten kanssa, on turhaa. Onhan tämä myös iso arvovalinta.
Jossain kohtaa kuntien on jokatapauksessa harkittava lainsäätäjän mahdollistamia
ryhmien suurennuksia ja varhaiskasvatusajan käyttöönottoa. Valtion osuudet
pienenevät vääjäämättä. Hyvä jos saataisiin muutokset edes portaittain käyttöön, muutaman
vuoden aika jänteellä.
Mitä tämä tarkoittaa turkulaisille perheille? Syksyn
hoitopaikkapäätökset viivästyvät. Onko maaliskuussakaan asia vielä käsitelty?
Päiväkodeissa joudutaan hahmottelemaan erilaisia vaihtoehtoja päätöksiä
odotellessa eli tehdään turhaa työtä.
