Kunnallisvaalit lähestyvät!

 Vanhustenhoito on saanut paljon julkisuutta näin kunnallisvaalien alla. Siellä tavoitellaan samanlaista järjestelmää kuin päivähoidossa, jossa lasten määrä ja henkilökunta on sidottu toisiinsa. Päivähoidon ongelmana on vastaavasti, ettei ryhmien enimmäiskokoa ole määritelty. Lisäämällä henkilökuntaa voidaan ryhmiä täyttää lisää.

Kunnan velvollisuutena on järjestää päivähoito. Se voi tehdä sen omissa päiväkodeissaan tai luoda puitteet yksityiselle päivähoidolle. Turussa kaikesta päivähoidosta on 22 prosenttia yksityistä. Tavoitteena on saavuttaa 30 prosentin taso vuoteen 2020 mennessä.

Tämän valtuustokauden aikana on luotu paljon lisää puitteita yksityiselle päivähoidolle. Muun muassa palvelusetelistä tuli pysyvä vaihtoehto. Perheiden valinnan vaihtoehdot ovat lisääntyneet ja kuntaan on nopeasti luotu lisää päiväkotipaikkoja. Suuri osa palveluntuottajista noudattaa vieläpä kunnallisen päivähoidon hintaa. Poliittisen opposition puolella vakuutellaan painopisteen muuttuvan kunnallisen vaihtoehdon puoleen jos vaalivoitto tulee.  Perheet ovat enempi kiinnostuneita lähellä olevasta palvelusta kuin siitä kuka palvelun järjestää. Meitä yksityisen päivähoidon puolella haluttaisi puhua mieluummin mitä päivähoidon sisällä tapahtuu kuin siitä kuka palvelun tuottaa.

Kysykää ehdokkailta päivähoidosta, lukekaa heidän www-sivujaan. Jyrkät mielipiteet yksityisen ja kunnallisen päivähoidon välillä eivät palvele ketään ja ovat mennyttä aikaa. Yhteistyötä on tehty kentällä kaiken aikaa. Kaikki tavoittelevat hyvää perheen ja lapsen arkea.

Miten päiväkodissa tehdään lapsista voittajia!

TS uutisoi 8.1, että kiinalaisvanhemmat  sekä hemmottelevat ainokaista lastaan että  odottavat päiväkodin koulivan lapsistaan voittajia mahdollisimman varhain. Pienestä pitäen päiväkodissa opiskellaan oppiaineita ja vanhemmat vievät  vielä iltaisin lapsia lisäopintoihin, jotta koulussa olisi helpompaa.

Englantilaiset ihailevat skandinaavista päivähoitosysteemiä avoimesti.  Heistä koulumuotoinen opetus ei sovi varsinkaan pienille pojille, jotka turhautuvat pulpettiensa ääressä. Suuria muutoksia ei ole kuitenkaan nähty brittiläisessä koulujärjestelmässä, vaikka ongelmat on tiedostettu.

Suurta ihmetystä aiheuttaa aina pieni Suomi, joka vuodesta toiseen pärjää Pisan tutkimuksessa erinomaisesti. Kouluunkin mennään vasta 7-vuotiaana ja koulupäivätkin ovat erittäin lyhyitä. Tutkimus ei pelkästään kartoita osaamista vaan myös asennetta opiskeluun ja opiskelutaitoja.

Meillä päivähoidossa ja esiopetuksessa korostuu lapsilähtöisyys. Se tarkoittaa sitä, että tekemisen mallit haetaan lapsille ominaisista toimintatavoista. Koetut ja opitut asiat tulevat ulos usein leikissä, jolle pitää antaa tilaa ja aikaa. Ei ole oppiaineita vaan on sisältöjä ja orientaatioita, jotka teemoittain käydään vuoden aikana läpi projektien muodossa. Fyysinen ja psyykkinen turvallisuus korostuvat pienissä ryhmissä, joissa muodostuu luottamus tuttuja ja turvallisia aikuisia kohtaan.

Oppimisen ja onnistumisen ilo kantaa läpi koko elämän. Pienen ihmisen elämä ei ole suorittamista vaan useita onnistumisia, joista saa palautetta ja kannustusta. Näillä eväillä lapsista leivotaan voittajia omassa elämässään.

Päiväkotien sivuilla ovat päivitettynä niin varhaiskasvatussuunnitelmat kuin esiopetussuunnitelmatkin.

Hyvää alkavaa vuotta
Hannu